Avainsana: ouluzone

Snowcross Super League

Reilu viikko sitten osallistuttiin OuluZonessa järjestettäviin Snowcross Super Leaguen kahteen osakilpaillun. Olipahan huikeat kisat molempina päivinä. Koettiin onnistumisia, kuin myös karvaita pettymyksiäkin! Aurinko paistoi läpi viikonlopun ja paikalle saatiin paljon perheenjäseniä. Niin parasta, kun niin moni lähipiiristä pääsi paikalle katsomaan kisoja. Tärkeä juttu!<3

Tällä kertaa aikataulu oli tutusta kaavasta poikkeava, sillä junnut ajoi vasta isompien luokkien jälkeen ja lopettivat päivän. Eli sai nukkua pitkään! Olinpa kaukaa viisas ja otin kotoa mukaan korvatulpat. Nimittäin kelkkojen lämmittely ja testaus varikolla olisi muuten herättänyt jo siinä klo 7 maissa aamulla.

Lauantai

Tomas, microjunnut 7-9v, aika-ajojen 8. Ekassa erässä noustiin yksi sija ylemmäs ja maalissa sijalla 7. Finaalissa löytyi hyvä tatsi ja maaliin tultiin sijalla 4. Kuskeja 12 kpl.

Tomas/Kuva Petri Kurkinen

Oliver, minijunnut 9-11v, aika-ajojen toinen. Ekassa erässä hienoa ajoa ja maalissa sijalla 3. Finaalissa huippu lähtö viivasta ja monta kierrosta kärkipaikalla. Oliver sai jo hyvän kaulan takana tuleviin, mutta sitten ajovirhe ja kaatuminen! Voi sitä pettymyksen määrää. Eikä jäänyt yhteen kaatumiseen, vaan seuraavalla kierroksella oltiin kyljellään uudestaan. Maalissa silti hienosti sijalla 7., nopeimmalla kierrosajalla! Kuskeja Oliverinkin luokassa 12 kpl.

Oliver/kuva Petri Kurkinen

Isla, junnut 11-12v, aika-ajojen 18. Eka erässä ryhmä jaettiin A ja B -ryhmiin. Isla oli oman ryhmänsä 10/11. Tämä ei riittänyt suorilta finaaliin, vaan oli edessä Last Chance. Siitä menisi finaaliin kolme parasta. Isla ajoi sijalle 9/12, mikä valitettavasti ei riittänyt sitten finaaliin asti.

Isla/kuva Petri Kurkinen

Sunnuntai

Tomas harjoitusten 4. Ekassa erässä maalissa sijalla 5. ja finaalissa hienolla ajolla maaliin sijalla 4. Kuskeja sunnuntain kisassa 10 kpl.

Oliver harjoitusten 3. Ekassa erässä kaatuminen samassa mutkassa, kuin edellispäivän finaalissa ja maalissa viimeisenä, sijalla 12. Tästä ei lannistuttu vaan toiveikkaana lähdettiin finaaliin. Jälleen silti epäonni seurasi matkassa ja sijalta 3. kisakaverin kanssa törmäyksen johdosta telamatto lähti pois paikaltaan ja siihen päättyi Oliverin finaali.

Isla harjoitusten 18. Ekassa erässä, ryhmä A, sijoitus 11/11.Tästä jatkettiin Last chanceen jälleen, jossa maaliin tultiin sijalla 10/13. Eli myös sunnuntain osalta päivä loppui siihen.

Sunnuntai-iltana, kun kotiin päästiin, oli takki melko tyhjä. Kaksi päivää pihalla touhuten ja jännittäen sai olon melko väsyneeksi. Onhan tämä melkoista aikaa! Kiitos kaikille, jotka mahdollistavat nämä huikeat kokemukset.

Kohtalokas reissu kahdestaan

Ollut nyt vähän pidempi tauko kisahommista. Ja kieltämättä ollut ihan paikallaan. Niin monta viikkoa putkeen mentiin ja kilpailtiin, että alkoi painaa jo ns. turnausväsymys.

Muutama viikko sitten käytiin ihan kahdestaan Jussin kanssa asuntoautolla pikku reissulla. Mun vaatimus oli se, että yhtään kelkkaa ei mukaan lähde ja tehdään jotain ihan muuhun aiheeseen liittyvää. Arvatkaapa kaks kertaa miten kävi… Kävi niin, että molemmat isot kelkat lähti mukaan ja yövyttiin OuluZonen parkkipaikalla….

Jussi sai mulle myytyä idean niin, että vähän käytäs treenaamassa, nyt kun sais ihan rauhassa keskittyä vaan tuohon hänen omaan kelkkaan. Mulle otettais Islan kelkka ja saisin sillä ajella. Käydään kuitenkin leffassa ja syömässä jne.. Nooh, lauantaina lähettiin liikenteeseen ja päivä Zonessa treenailtiin. Tai siis Jussi treenas. Minä en vielä saanu tilaisuutta kelkan päälle nousta. Illalla ajettiin kaupunkiin ja pienen työn takana oli, että mihinkään mahduttiin enää edes syömään. Syönnin päälle alkoi molempia ramasemaan sen verran paljon, että yhdessä tuumin päätettiin skipata leffaan meno. Sovittiin, että katsotaan läppäristä sitten kun saadaan leiri taas pystyyn. No, uni vei sitten kuitenkin voiton.

Sokeri-Jussin Kievari, ihana ravintola Oulussa

Sunnuntai ja toinen treenipäivä koitti. Päivä alkoi lupaavasti ja homma luisti. Kunnes sitten pienen ajovirheen saattelemana Jussi tipahti olkapää edellä kelkan kyydistä maahan. Olkapää tippui pois paikaltaan, eikä kukaan paikalla olevista saanut sitä autettua takaisin. Ei auttanut kuin soittaa ensiapu paikalle. Eipä hekään saaneet olkapäätä paikoilleen, joten oli lähdettävä käymään sairaalassa. Siinäpä se ilta sitten menikin….Eikä Jenspa päässyt tälläkään kertaa itse ajamaan ;D Noin neljä tuntia olivat useamman henkilön voimin repineet kättä paikalleen, kunnes viimein olivat onnistuneet! Jussi oli välillä anellut jo nukutustakin, kun oli niin kivuliasta. Kaikkea sitä pitääkin aina sattua. Kuvissa näkyi repeämiä muutamassa kohtaa. Normaalisti vaatisivat leikkausta, mutta Jussin kohdalla toistaiseksi koitetaan pärjätä ihan vain itse kuntouttamalla.

Reipas kolme viikkoa tässä on nyt kipujen kanssa sitkuteltu. Edelleen on kivuliasta, mutta yöt on kaikkein pahimpia. Muutaman kerran Jussi on uskaltautunut itse ajamaan, ja siinä hetkessä olkapää ei juurikaan vaivaa. Tai sitä kipua ei kerkeä miettimään… 😀 No, ei muuta kuin katse eteenpäin!