matkustaminen – HonkaRacingTeam

Snowcross SM1 Rovaniemi

Eka kisa takana ja fiilis kaikin puolin hyvä! Niin kuskeilla, kuin myös meillä huoltojoukoilla. Perjantaina töiden jälkeen ajeltiin iltaa vasten Rovaniemelle liukkaissa olosuhteissa. Perille silti päästiin! Onneksi toissa viikonlopun OuluZonen reissun jäljiltä kärry ja auto oli lähes varusteltuja jo valmiiksi, helpotti mukavasti perjantain lähtöä. Oikeastaan ainoat asiat, joita lähtöpäivänä pitää autoon pakata, on ruuat sekä minun ja Jussin omat kamppeet. Lapsille oon valmiiksi laittanut vaihtovaatteet omiin kaappeihin. Ajateltiin, että olisi kiva joku kerta kuvata meidän pakkaaminen ja valmistautuminen lähtöön.. Oli tarkoitus kuvata se nyt jo Rovaniemelle lähtiessä, mutta se sitten jäi siinä tohinassa.

Pieni pysähdys yhden yhteistyökumppaneistamme, Ylivoimalan luona

Sitten itse kisaan!

Aamu alkoi aikaisin ilmoittautumisella ja katsastuksella. Siitä ohjaajakokoukseen ja treeneihin. Tälläkin kaudella nämä junnut on lauantain ryhmässä, alkupäässä. Haastetta verrattuna viime vuoteen luo se, että jokainen ajaa eri luokissa toistensa kanssa.

Tomas/Microjuniorit 7-9

Ryhmässä oli 25 kuskia. Ensimmäisessä erässä tasaisen hyvää ajoa ja maaliin tultiin sijalla 12. Toisessa erässä parin viimeisen kierroksen aikana sattui pieni yhteentörmäys kisakamun kanssa ja kelkat kellahti kyljelleen. Hetki kesti ennen kuin saivat kelkat pystyyn ja liikkeelle. Haavereilta ja muilta vaurioilta onneksi selvittiin. Maalissa sijalla 21. Finaalissa sai hyvän lähdön ja varmalla ajolla tähän mennessä paras sijoitus, sillä maaliin tultiin sijalla 6.

Oliver/Minijuniorit 9-11

Ryhmässä oli 14 kuskia. Ekassa erässä ihan ok lähtö ja kärki kahinoissa mentiin pitkään. Loppupuolella erää yksi edellä mennyt kaveri kaatui, jonka seurauksena sijoitus nousi. Vauhti kiihtyi ja maaliin tultiin komeasti tuulettaen ensimmäisenä. Toisessa erässä lähtö ei aivan onnistunut niin kuin olisi toivonut ja melko hännille jäätiin. Hienoa nousua oli läpi erän ja maalissa sijalla 6. Finaalissa varaslähtö ja rangaistuksena kelkan käynnistys vasta lähtömerkin jälkeen. Auttamatta siis viimeiseksi. Taistellen sieltä kuitenkin noustiin ja maaliin tultiin sijalla 6.

Isla/Juniorit 11-12

Islan ryhmässä oli 18 kuskia. Kuskit jaettiin kahteen ryhmään, A- ja B-ryhmät. Ekassa erässä vauhti riitti sijalle 9 ja toisessa erässä sijalle 8. Finaalissa maaliin tultiin sijalla 18. Saa olla tyytyväinen päivään, sillä tämä oli vasta ensimmäinen kisa isolla kelkalla! Ylipäätään tutustuminen isoon kelkkaan on vielä käynnissä. Nyt vain treeniä alle ja varmuutta ajoon, niin hyvä tulee.

Suoritusten jälkeen olo oli meillä kaikilla vähintään kaikkensa antanut ;D On tuo jännittäminenkin raskasta hommaa! Nyt valmistautumaan Parikkalan kisoihin, jotka ajetaan 11.-12.2.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, jotka osaltaan mahdollistavat tekemisemme!

TT-Teknologia
Raahen Motocafe
Polaris Finland Oy
Sievin Kimppakoti Oy
Leatt
Blackseven Oy
Oy Ylivoimala Ab
Salotec Oy
JN-Urakointi
ATP Metal Works Oy
Oulun Special Bike
Mekonomen Finland
- Raahen Pro-Welding Oy
Raahen Pultti Oy
Hämeenaho Oy
Ski Pärjä

Matka lämpöön!

Tätä reissua me odotettiin kaikki kuin kuuta nousevaa! Eikä ihmekään. Osalle lapsistamme ensimmäinen ulkomaan matka ja meille lopuille ensimmäinen pitkään aikaan. Lennot hommattiin TUIn kautta elokuun puolivälin paikkeilla. Joka ilta ennen lähtöä laskettiin, montako yötä vielä jäljellä. Luotiin mielikuvia, millaista lentokoneessa olisi ja miltä perillä näyttäisi.

Viimein, kun lähtöpäivä saapui oli se ilo ja jännitys käsin kosketeltavissa! Lentokentälle saavuttiin hyvissä ajoin ja onneksi kaikki sujui hienosti. Vaan kyllähän se koneeseen odottaminen oli raastavaa, etenkin lapsille. Ja lento oli vieläpä hieman myöhässä. Mutta viimein päästiin koneeseen! Lento meni ongelmitta, vaikkakin meidän istuinpaikat sattui hieman ikävään kohtaan. Oltiin nimittäin toisiksi viimeisellä rivillä ja voi järjetön sitä vessatrafiikkia! Jatkuva jono vessaan, niin istuppa siinä sitten toisten takamukset naamalla ja tuupittavana koko reipas neljä tuntia. Tuntui, kuin lento olisi kestänyt 14 tuntia. Loppu hyvin, kaikki hyvin, perille päästiin. Vastassa meitä oli auto, joka kuljetti meidät sitten kohteeseen.

Nälkä ja väsymys oli klo 3 aamuyöllä jo melkoinen, mutta onneksi mun vanhemmat oli tehneet meille ruuan valmiiksi ja ottamassa meitä vastaan. He siis matkasivat jo viikkoa ennen meitä paikalle. Ja vaikka nukkumaanmeno venyi pitkälle aamuyöhön, heräsin jo klo 8 aikaan suht virkeänä. Mitäpä sitä kallista aikaa tuhlaamaan nukkumiseen! Aamupalat nassuun, rasvat kroppaan ja altaalle.

Meidän asuinkompleksiin kuuluu seitsemän kerrostaloa, jossa oma uima-allas alue liukumäkineen. Sitten löytyy oma ravintola, spa, elokuvateatteri, keilahalli, pelihalli yms yms…. Ihana paikka kerrassaan!

Mitään kummempaa suunnitelmaa ei viikolle ollut, muuta muutamia sellaisia kehkeytyi matkan varrella. Keskiviikolle oli ohjelmassa markkinoilla käyntiä, rantaa ja illallinen paikallisen ystävämme luona. Markkinat ovat joka keskiviikko aivan asuntomme vieressä. Rannallekin vain pieni kävelymatka. Illalla hyppäsimme pikkubussiin ja suuntasimme Alanyaan. Matka kesti noin 20 minuuttia. Perille päästyä kävelimme ystävämme asunnolle, jossa hänen siskonsa oli kokannut meille perinteistä kurdilaista ruokaa. Me myös söimme perinteiseen tapaan lattialla. Siinä oli lapsilla ihmettelemistä!

Perjantaina kävimme laivaretkellä. Retki maksoi 70€ koko poppoolta ja se sisälsi haun asunnoltamme, ruuan laivalla ja tuonnin takaisin asunnolle. Ei siis paha! Retki kesti noin kuusi tuntia. Laiva pysähtyi kolme kertaa ja silloin sai hyppiä laivasta mereen. Ruokakin oli aivan hyvää ja riittävää.

Muuten aika kului altaassa pulikoiden ja iltaisin kaupungilla kierrellen ja syöden! Lämpöä riitti lähemmäksi 40 astetta joka päivä.

Viikko oravanpyörästä teki varmasti meille kaikille hyvää. Alkuun murehdin, että viikko on niin lyhyt aika ja menee niin nopeaa… Mutta näin neljän lapsen kanssa voin kertoa, että viikko on ihan soppeli! Vaikka kaikki olisi viihtynyt lämmössä vielä pidempään, niin kyllä kotiinkin oli kiva lähteä. Parasta on, kun tietää, että tuo paikka tuolla on ja pysyy ja päästään sinne varmasti jatkossakin!

Aurinkomummula<3