Lomalla suunnattiin koko perheen voimin Vuokattiin. Oli mukavaa vaihtelua asuntoautoiluun, sillä majoituttiin Vuokatin Sport Resortin huoneistossa. Hintaan sisältyi aamupala, lounas ja illallinen. Ai että oli luksusta! Vois sanoa, että tuntu jopa ihan lomalta. Resortin ruuat oli todella monipuolisia ja maukkaita. Vuokatissa yhtä aikaa lomaili Jussin vanhemmat muutaman lapsenlapsen kanssa. Lapset nautti, kun sai serkusten kesken viettää aikaa.
Tulopäivänä käveltiin suoraan syömään ja siitä mahat täynnä sitten Katinkultaan uiskentelemaan. Sunnuntaina lapset halusi ensin aamupäivästä rinteeseen ja loppupäivä ajettiin crossia Rommakossa. Ja sitten viimein koitti se hetki, kun minäkin pääsin testaamaan radalle!!! Sanotaanko näin, että ihan heti ei tarvi mulle olla hommaamassa omaa kelkkaa ;D…. On se kovaa hommaa. Hattua nostan, varsinkin näille junnuille.
Maanantai pyhitettiin sitten ihan vain laskettelulle ja muulle olemiselle. Vuokrattiin telinehalli meidän käyttöön illasta yhdeksi tunniksi. Hyvin kaikki jaksoi reuhata, vaikka pitkä laskupäivä olikin takana. Ja joka välissä sai olla syömässä!
Pakko vielä mainita, että mun kummitäti ja hänen mies sattui olemaan yhtä aikaa Vuokatissa. Oli ihana nähdä piiiitkästä aikaa!<3
Tätä reissua me odotettiin kaikki kuin kuuta nousevaa! Eikä ihmekään. Osalle lapsistamme ensimmäinen ulkomaan matka ja meille lopuille ensimmäinen pitkään aikaan. Lennot hommattiin TUIn kautta elokuun puolivälin paikkeilla. Joka ilta ennen lähtöä laskettiin, montako yötä vielä jäljellä. Luotiin mielikuvia, millaista lentokoneessa olisi ja miltä perillä näyttäisi.
Viimein, kun lähtöpäivä saapui oli se ilo ja jännitys käsin kosketeltavissa! Lentokentälle saavuttiin hyvissä ajoin ja onneksi kaikki sujui hienosti. Vaan kyllähän se koneeseen odottaminen oli raastavaa, etenkin lapsille. Ja lento oli vieläpä hieman myöhässä. Mutta viimein päästiin koneeseen! Lento meni ongelmitta, vaikkakin meidän istuinpaikat sattui hieman ikävään kohtaan. Oltiin nimittäin toisiksi viimeisellä rivillä ja voi järjetön sitä vessatrafiikkia! Jatkuva jono vessaan, niin istuppa siinä sitten toisten takamukset naamalla ja tuupittavana koko reipas neljä tuntia. Tuntui, kuin lento olisi kestänyt 14 tuntia. Loppu hyvin, kaikki hyvin, perille päästiin. Vastassa meitä oli auto, joka kuljetti meidät sitten kohteeseen.
Nälkä ja väsymys oli klo 3 aamuyöllä jo melkoinen, mutta onneksi mun vanhemmat oli tehneet meille ruuan valmiiksi ja ottamassa meitä vastaan. He siis matkasivat jo viikkoa ennen meitä paikalle. Ja vaikka nukkumaanmeno venyi pitkälle aamuyöhön, heräsin jo klo 8 aikaan suht virkeänä. Mitäpä sitä kallista aikaa tuhlaamaan nukkumiseen! Aamupalat nassuun, rasvat kroppaan ja altaalle.
Eka aamu<3
Allasaluetta
Sipsin tankkausta
Meidän asuinkompleksiin kuuluu seitsemän kerrostaloa, jossa oma uima-allas alue liukumäkineen. Sitten löytyy oma ravintola, spa, elokuvateatteri, keilahalli, pelihalli yms yms…. Ihana paikka kerrassaan!
Tiukka shakkiottelu!
Iltauinnilla
Mitään kummempaa suunnitelmaa ei viikolle ollut, muuta muutamia sellaisia kehkeytyi matkan varrella. Keskiviikolle oli ohjelmassa markkinoilla käyntiä, rantaa ja illallinen paikallisen ystävämme luona. Markkinat ovat joka keskiviikko aivan asuntomme vieressä. Rannallekin vain pieni kävelymatka. Illalla hyppäsimme pikkubussiin ja suuntasimme Alanyaan. Matka kesti noin 20 minuuttia. Perille päästyä kävelimme ystävämme asunnolle, jossa hänen siskonsa oli kokannut meille perinteistä kurdilaista ruokaa. Me myös söimme perinteiseen tapaan lattialla. Siinä oli lapsilla ihmettelemistä!
Perjantaina kävimme laivaretkellä. Retki maksoi 70€ koko poppoolta ja se sisälsi haun asunnoltamme, ruuan laivalla ja tuonnin takaisin asunnolle. Ei siis paha! Retki kesti noin kuusi tuntia. Laiva pysähtyi kolme kertaa ja silloin sai hyppiä laivasta mereen. Ruokakin oli aivan hyvää ja riittävää.
Muuten aika kului altaassa pulikoiden ja iltaisin kaupungilla kierrellen ja syöden! Lämpöä riitti lähemmäksi 40 astetta joka päivä.
Viikko oravanpyörästä teki varmasti meille kaikille hyvää. Alkuun murehdin, että viikko on niin lyhyt aika ja menee niin nopeaa… Mutta näin neljän lapsen kanssa voin kertoa, että viikko on ihan soppeli! Vaikka kaikki olisi viihtynyt lämmössä vielä pidempään, niin kyllä kotiinkin oli kiva lähteä. Parasta on, kun tietää, että tuo paikka tuolla on ja pysyy ja päästään sinne varmasti jatkossakin!
HonkaRacingTeam 